keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Never give up, it's such a wonderful life


Poikkeus sääntöön "brittimiehet on rumia" ... me likey.

Nojoo mutta asiaan! Tänään on ollu hyvä päivä. Englanninkoe meni no joo ihan jees, voishan sieltä jotain kasia odotella. Jos oikeen positiiviseks heittäytyy. Mantsankokeen kun sain händyyn niin yllätyin ihan täysillä, 9- napsahti. Nyt ei voi mutsikaan kitistä ja angstata siitä että mä en panosta koulunkäyntiin yhtään jäkäjää :) (siinä tapauksessa voi jos muista kokeista tulee vähän huonompia tuloksia... Mikä on erittäin todennäköistä. )

Tänään pääsee taas viikon tauon jälkeen zumbaamaan. Se oli ihan hullun kivaa vaikka takanani olleet seiskaluokkalaiset sai varmaan naurukohtauksia kun yritin vatkata massiivista perääni ja pistää jäykähkön lantion hurmaavasti pyörimään. Vähän oli kyllä lievästi sanottuna ylibuukattu tää lopen zumbakurssi, porukkaa oli varmaan viitisenkymmentä pienessä salissa ja kyllä sai varoa ettei vauhdikkaissa liikkeissä huitassu vierustoveritätiä naamaan. Toivotaan että tällä kertaa suurin osa tädeistä ois jo pudonnu kärryiltä ja lähteny menemään että olis vähän tilaa itekki tehä jotain.

Oon heittäytyny viimeaikoina vähän säälittäväksi! Se selvinnee mun viimepäivien playlististä. Nimenomaan tää ensimmäinen biisi edustaa sitä "pitäisikö huolestua?" -osastoa.


Adam Lambert....

Eliza Doolittle - Pack Up. Yksinkertasesti makee ton äijän ääni joka laulaa kertosäkeessä. Siinä on särmää!

Hurts - Wonderful Life

Näillä on hyvä alotella viikonloppu, tänään Oskari tulee yöksi ja huominen on täynnä laiskottelua!

2 kommenttia:

  1. toi banneri on niin ihana wouuu! <3

    jos tykkäsit mun blogista niin tuu ihmeessä lukijaksi <3

    menni-isabel.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. heheee toi nallekuva oli niin ylisöpö et oli pakko laittaa se banneriin :) tykkäsin joo, voisin liittyäkin.

    VastaaPoista